Syksyllä pitää käydä ihastelemassa luontoa ja kävelyretket lähikuntopolullamme tarjoavat siihen hyvän mahdollisuuden. Miten ihanaa on hypätä betoniviidakosta lenkkipolulle, vetäistä mehevän metsän tuoksua keuhkorakkulat täyteen ja puhaltaa arkikiireet pois! Aamupäivä oli sumuinen ja lenkkipolulla oli tavallista hiljaisempaa.
Tunnelma hiljaisessa sumuisessa metsässä oli melkein taianomainen. Joku
muukin oli eksynyt lenkkipolulle ihastelemaan hiljaisuutta. Alan
pikkuhiljaa ymmärtää vielä enemmän vanhempieni innostusta metsässä
liikuskeluun. Lapsena metsä oli ehkä hiukan pelottavakin, mutta nyt
aikuisena siellä tulee jopa turvallinen olo kaikkien tuoksujen, isojen
puiden ja sammalmättäiden keskellä. Marjojen ja etenkin sienien
kerääminen on aina ollut minulle mieleistä puuhaa. Suppilovahverot ovat
yksi suosikkini. Ehtisiköhän sitä jo piankin metsään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti