Paikkakunnallamme oli antiikkimessut, joilla kävimme ihastelemassa tarjontaa. Ainahan tuollaisiin tapahtumiin mentäessä on mielessä ajatus, että jotain jännittävää löytyisi... Toisaalta on hyvä mennä ihan vain katselumielellä ilman liikoja odotuksia, ettei tulisi isoa pettymystä, jos ei mitään löydykään.
Lasten kanssa tuollaisiin tapahtumiin on hauska mennä, koska siellä on paljon sellaisia esineitä ja asioita jotka ovat heille täysin vieraita. Ja nekin asiat, jotka ovat tuttuja, ovat muuttaneet muotoaan hurjasti vuosikymmenien aikana!
Vain Elämää-ohjelman innoittamana olemme katsoneet lasten kanssa Youtubesta laatuviihdettä vuosikymmenien takaa. Mikä on Vesa-Matti Loiri miehiään? Varmaan kaikki 1970-80 -luvuilla syntyneet muistavat Jean-Pierre Kuselan ja Nasse-sedän sekä Uuno Turhapurot. Tämän päivän lapsille ne ovat ihan hepreaa. TV- huumorin laatu on muuttunut myös valtavasti vuosikymmenien aikana. Kaikki oli hidastempoisempaa, vaikka sketsit olivat paljon pidempiä kestoltaan kuin tänä päivänä. Nasse-setä avautuu aikuisena ihan uudella tavalla jutuillaan kuin lapsena; `Otetaanpa lisää taikajuomaa kun ei temppu onnistunut! `
Nasse-setä tuli kuitenkin vastaan messuilla väänneltävän kumi-ukkelin muodossa. 6-vuotias poikamme ihastui siihen ikihyväksi. Ja oli se meistä aikuisistakin hauska ja kivan värinen. Tuollaisia ukkeleita ei oikein enää myydä missään. Kait ne on vaarallisia. Nasse-sedät...
Ja löytyihän sieltä meille kotiin valoa. Ihana 1950-luvun jalkalamppu, jollaista olen etsinyt pitkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti